Palauta salasana
Rekisteröidy
Rekisteröidy

Voit olla meihin suoraan yhteydessä:

Asiakkuudet ja lisätiedot
Vivika Juntunen
044 2772554
vivika.juntunen@medetter.fi
Myynti
Riikka Sirviö
040 140 6232
riikka.sirvio@medimatcher.fi

Voit myös lähettää meille viestiä oheisella lomakkeella niin olemme sinuun pian yhteydessä.

Lähetä

Älä ainakaan tänne sitä lähetä!

29.07.2020 - MediMatcher

Ennen kaikki ei ollut paremmin

Kesäisenä iltana vuonna 1988 päivystäessäni 7000 asukkaan kuntayhtymää pienellä yhden lääkärin terveysasemalla vastaanotolleni toi sairaankuljetus iäkkään potilaan. Mennyt jalattomaksi, kuten oli tapana sanoa, kun yleiskunto yllättäen putosi. Käytettävissäni oli tutkimusvälineinä verenpainemittari ja EKG-laite. Vähäisellä kandidaatin kokemuksella ja osaamisella tunsin suurta epävarmuutta, mikä potilaasta vaivasi. Mikä oli kunnon romauttanut? Ainoat tiedot olivat potilaasta edellä mainittu anamneesi ja kansiossa olevat YLE-lehdet ja satunnainen epikriisi.

Tuolloin jostakin syystä kynnys erikoissairaanhoidon konsultaatiohin oli korkea. Tämä ainakin oli tunne, joka minulla oli. Kommunikointivälineet erikoissairaanhoidon suuntaan oli käytännössä puhelin. Faksi oli myös olemassa. Sitä olisi voinut käyttää esimerkiksi ekg:n lähettämiseen mutta oikean faksinumeron löytäminen oli käytännössä virka-aikaan tehtävää sihteerityötä vaativa urakka. Tietysti kiireettömässä tapauksessa lähetteet lähtivät postitse ja olivat perillä seuraavana päivänä postin laatikon tyhjentämisestä!

Soitin sitten aluesairaalan päivystäjälle. Kerroin potilaasta ja vähäisistä löydöksistäni. Sain selkeän vastauksen: Älä ainakaan tänne sitä lähetä! Taisin kuitenkin lähettää.

Yleislääkäri ja erikoissairaanhoito hoitavat yhdessä

Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välinen yhteistyö ja työnjako on muuttunut kolmenkymmenen vuoden aikana radikaalisti. Kahtiajako on mielestäni hämärtynyt, jopa poistunut. Ennen ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin tehdä lähete sairaalaan tutkimuksia varten. Sairaalassa sitten päätettiin aikataulusta milloin potilas tulee poliklinikalle tai osastolle. Monesti potilas paranikin odotusaikana.

Nyt yleislääkäri pystyy toteuttamaan sairauksien diagnostiikan ja hoidon hyvin pitkälle. Erilaiset tutkimukset kuten radiologian tutkimukset, mahasuolikanavan tähystystutkimukset puhumattakaan laboratoriotutkimuksista ovat helposti saatavissa. Samoin eri erikoisalojen lääkärien konsultaatiot sähköisesti toimivat parhaimmillaan loistavasti ja hyviä ohjeita päätöksen tekoon tutkimuksista ja hoidoista on saatavana. Tiedon saa nopeasti. Diagnostiikasta ja hoidosta on tullut yhteistyötä potilaan parhaaksi.

Ajan käyttäminen diagnostiikan välineenä vaatii aktiivista tiedostamista

Perusterveydenhuollon lääkärille tämä diagnostiikkapalveluiden saatavuuden paraneminen ja monipuolistuminen on lisännyt työn vaatimustasoa. Nykyisin ei voi ratkaista ongelmia, tekemällä lähetteen erikoissairaanhoitoon. On tutkittava itse. Erityisesti tämä tulee vastaan diagnostiikan aikataulutuksessa. Yleislääkärin tärkeä työväline diagnostiikassa on ajan käyttäminen diagnostiikan välineenä. Käytännössä siis seurataan oireiden kehittymistä. Miten tutkimukset porrastetaan ja millä aikataululla?

Diagnostiikan aikataulutuksen nopeus tuli itselleni yllätyksenä, kun siirryin työskentelemään terveyskeskuksesta yksityissektorille työterveyshuoltoon. Eri alojen erikoislääkärien konsultaatioita sai parhaimmillaan samana päivänä ja tähystykset, ultraäänet ja MRI:t parin päivän sisällä. Ajan käyttäminen diagnostiikan välineenä alkoi vaatia aktiivista päätöksentekoa. Millä perustella jonkin  tutkimuksen tekemisen aikatauluttaa myöhempään ajankohtaan. Tutkimuksen saatavuus ei enää hoida seurantaa lääkärin puolesta vaan lääkärin on itse tehtävä päätökset.

Tutkimusten saatavuuden parantuessa myös lääkärin vastuu tutkimusten kustannuksista mielestäni on kasvanut. Työterveyshuollossa tämä asia on varsin selkeä. Kysymyksessähän on asiakasyrityksen rahat ja myös sairausvakuutusjärjestelmän varat ja laskun suuruus näkyy suoraan lähetteitä tehdessä.  Vastuu kustannuksista on mielestäni sama myös terveyskeskuksissa vaikka rahan liikkeet lienevät enemmänkin taustalla.

Teknologia diagnostiikka- ja hoitoprosessien muutoksen ajureina

Oman lisänsä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyön monimutkaisuuteen tuo tutkimusten ja niiden hintojen kehittyminen muuttuminen. Mikä on kustannustehokasta tutkimusten käyttämistä suhteessa diagnostiikkaan ja sen aikataulutukseen.

Laboratoriotutkimusten hintojen lasku on esimerkki perustavasta muutoksesta, joka voisi vaikuttaa tutkimusprosesseihin. Esimerkiksi 1980-luvun lopulla TSH-tutkimus maksoi terveyskeskukselle muistaakseni 148 markkaa. Se on tämän päivän rahassa 42 euroa. Nyt samaisen tutkimuksen hinta liikkunee kymmenissä senteissä. Tämä muutos koskee kaikkia laboratoriotutkimuksia. Miten sen pitäisi vaikuttaa diagnostiikan prosessiin? Ovatko laajat tutkimuspaketit perusteltuja edullisuuden vuoksi vai johtavatko ne vain tarpeettomiin lisäselvityksiin? Otetaanko jokin tutkimus ennen lääkärin kliinistä arviota vai vasta lääkärin päätöksellä?

Magneettitutkimus voisi olla esimerkki teknologisen muutoksen vaikutuksesta hoitoketjuun.  Kipeän olkapään tutkimisessa anameesi ja status ovat kaikki kaikessa ja konservatiivinen hoito ajan kanssa tuottaa hyvät tulokset. Jos kuitenkin syntyy ajatus leikkauksen tarpeellisuudesta, tehdäänkö natiivi-rtg ja ultraäänitutkimus vai olisiko tehokkainta tehdä suoraan MRI-tutkimus, joka voisi kokonaisuudessaan olla halvempaa? Kuka tulkitsee tuloksen?  Lähetetäänkö potilas magneettitutkimusta varten ortopedin konsultaatioon sairaalaan? Tehdäänkö magneettitutkimus perusterveydenhuollossa ja sitten lähetetään ortopedille? Tulkitaanko ei-patologinen tai patologinen vastaus perusterveydenhuollossa? Eri toimintatavat tuottavat erilaisen prosessin ja kustannukset.

Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö kehittyy jatkuvasti. Se tapahtuu eri tavalla eripuolella maata. Sen muutoksen ajurina toimivat lääketieteen kehittyminen, tutkimusmenetelmien kehittyminen, tietojärjestelmien kehittyminen – ja tietysti palvelujärjestelmän muutokset. Kehitystä emme pysty estämään mutta pystymmekö ohjaamaan sitä?

Muut kategorian artikkelit

Lääkärit
29.07.2020 Älä ainakaan tänne sitä lähetä!