Lääkärintyö yrittäjänä

Ammatinharjoittaminen on yksi tapa tehdä lääkärin työtä. Vielä 90-luvulla ammatinharjoittaminen oli tyypillisimmillään sitä, että sairaalan erikoislääkäri kävi virkatyönsä ohessa pitämässä yksityisvastaanottoa.

Ammatinharjoittaminen on yksi tapa tehdä lääkärin työtä. Vielä 90-luvulla ammatinharjoittaminen oli tyypillisimmillään sitä, että sairaalan erikoislääkäri kävi virkatyönsä ohessa pitämässä yksityisvastaanottoa. Potilaat tulivat vastaanotolle halutessaan erikoislääkärin hoitoon. Mahdollisesti myös ajattelivat, että sitä kautta on mahdollista päästä jonon ohi sairaalaan leikkaukseen tai johonkin tutkimukseen. Toiminta oli kohtalaisen pienimuotoista verrattuna tähän päivään.

Muutos alkoi työterveyshuollon kautta. Huomattiin, että yrityksillä on halua kustantaa myös sairauskuluja työterveyshuollon kautta. Tämä johti työterveyshuollon kasvuun ja etenkin työterveyslääkäreille ja yleislääkäreille avautui uusia työmahdollisuuksia. Lääkärikeskuksissa tätä työtä oli mahdollista tehdä myös ammatinharjoittajana tai yhtiömuotoisena ammatinharjoittajana. Samalla myös eri alojen erikoislääkäreiden konsultointi työterveyshuollon sopimuksiin liittyen lisääntyi.

Kehitys on johtanut siihen, että lääkärikeskukset ovat valtakunnallistuneet ja lääkäristä on tullut osa isompaa palvelukokonaisuutta. Siinä missä aikaisemmin potilas hakeutui jonkun hyväksi tunnetun lääkärin vastaanotolle, nyt potilas hakeutuu enemmänkin lääkärikeskukseen. Tämä toki on tietoisen kehityksen ja tavoitteellisen asiakkuuden hallinnan tulos.

Myös yhteiskunta on tullut entistä enemmän kiinnostuneeksi työnteon muodoista. Kiinnostuneita on toiminnanvalvojat Valvira ja Aluehallintoviraston (AVI) sekä verottaja. Lisäksi eläkevakuutusyhtiöillä on omat intressinsä asiassa. Näitä nyt käyn läpi ammatinharjoittajan ja yhtiömuotoisen ammatinharjoittaja kannalta.

Ammatinharjoittajana toimiminen on yksinkertaista

Ammatinharjoittaminen on sinänsä yksinkertaista. AVI:n osalta riittää ilmoitus ammatinharjoittamisesta. Tämän voi tehdä netissä ja se on maksullinen. Kaikki AVI:n ilmoitukset voi tehdä netissä ja yksittäisen ammatinharjoittajan osalta ne ovat varsin yksinkertaisia.

Verottaja on oma juttunsa. Verottaja vaatii selvitystä siitä, että lääkäri on merkitty terveydenhuollon ammatinharjoittajana Valveri -rekisteriin (rekisteri yksityisten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tuottajista ja itsenäisistä ammatinharjoittajista). Verottajalle pitää myös toimittaa kopio rekisteröintipäätöksestä, sekä rekisteröinti-ilmoituksesta aluehallintoviranomaiselle itsenäisestä ammatinharjoittamisesta. Verottaja haluaa myös kopion toimeksiantosopimuksesta eli käytännössä lääkärikeskuksen kanssa tehdystä sopimuksesta. Lisäksi verottaja haluaa tietää, kuinka paljon toiminnasta on arvolisäverollista ja kuinka paljon arvonlisäverotonta.

Yleensä toiminta lääkärillä on arvonlisäverotonta mutta mm. kosmeettiset toimenpiteet ovat pääasiassa arvonlisäverollisia. Tästä riittää selostus verottajalle. Tämän jälkeen verottaja antaa ammatinharjoittajalle y-tunnuksen. Verottajan kunniaksi on sanottava, että sieltä nykyisin tulee selkeät kysymykset liittyen lisäselvityksiin, joihin voi sitten netissä vastata.

Nämä molemmat siis pitää nykyisin olla myös yksittäisellä ammatinharjoittajalla, jotta saa tietohallinnon OID-tunnuksen, joka on edellytyksenä, että tietojärjestelmiä pystyy käyttämään.

Yhtiömuotoinen ammatinharjoittajuus vaatii enemmän paperitöitä

Yhtiömuotoisessa ammatinharjoittamisessa henkilö perustaa yrityksen, jonka nimissä hän harjoittaa ammattia. Tämä on kokonaisuudessaan jo monimutkaisempaa kuin tavallisena ammatinharjoittajana toimiminen.

Ensiksi yritys pitää rekisteröidä kaupparekisteriin ja sinne tulee määrittää toimiala. Tämä on yksinkertaista ja tapahtuu netissä. Lisäksi tulee tehdä tarvittavat ilmoitukset verottajalle, jotka voi myös tehdä netissä. Verottajan osalta tämä vaihe on helppo. Lopulta yrityksellä on y-tunnus.

Seuraavaksi seuraakin toimiluvan hakeminen AVI:lta. Se on prosessi, joka on samanlainen, olipa yritys yhden hengen mikroyritys tai 100 henkilöä työllistävä suuri yritys. Voin luvata, että kaikkien papereiden täyttäminen on tuskastuttavaa. Yritykseltä vaaditaan terveydenhuollon palveluista vastaava johtaja ja selvitys hänen pätevyydestään. Selvitystä tulee tehdä vastaanottojen luonteesta, eli onko kyseessä työterveyshuolto, kirurgia, yleislääketiede jne., sekä harjoitetaanko ammattia vastaanotolla vai tehdäänkö kotikäyntejä, ja moniko henkilö niitä tekee. Omavalvonta suunnitelma pitää laatia, puhumattakaan henkilötietojen rekisteröintiin ja tietoturvallisuuteen liittyviä selvityksiä. Myös potilasasiamiehen nimi ja pätevyys pitää löytyä. Lääkärikeskuksessa työskenneltäessä onneksi useimpien asioiden kohdalla voi viitata lääkärikeskuksen järjestelmiin, esimerkiksi tietoturvan osalta. Jos toimintaa on useamman läänin alueella, pitää toimilupa hakea Valvirasta. Tämä onkin sitten jo kalliimpi prosessi.

Yrittäjän tiellä on monenlaisia vaaroja

Ammatinharjoittamiseen ei paljon vaaranpaikkoja sisälly. Tietysti luottotappioista vastaa itse, kaikki asiakkaat eivät aina maksa. Tämä toki on hyvin vähäistä tällä toimialalla.

Täytyy myös muistaa huolehtia omasta sosiaaliturvastaan. Yrittäjän eläkevakuutus (YEL) on pakollinen. Sen määrä on lähtökohtaisesti sidottu työtuloon, johon myös maksut on sidottu. Työtulon tietysti voi itse määrittää ja eläkevakuutusyhtiö hyväksyy oman ilmoituksen työtulosta. Olen ymmärtänyt, että lähtökohtaisesti eläkevakuutusyhtiö YEL-vakuutuksen työtulon osalta haluaa, että se vastaa todellista työtuloa. Sitä toki ei pystytä valvomaan.

Huomion arvoinen on muutamia vuosia sitten tullut muutos, joka on merkittävä. YEL nykyisin vastaa myös perhe-eläkkeistä eli turvaa yrittäjän kuollessa lasten ja lesken toimeentuloa. Tämän vuoksi tuo YEL-tulon määrän määrittely pitää tehdä huolellisesti ottaen huomioon oman elämänsä kokonaisturvan. Pieni YEL-tulo = pienet maksut = pienet korvaukset. Tämä koskee sekä ammatinharjoittajaa että yhtiömuotoista ammatinharjoittajaa.

On myös muistettava, että ei voi olla yhtä aikaa työsuhteessa ja ammatinharjoittajana, jos tekee samaa työtä, esimerkiksi vastaanottotyötä. Mutta työsuhteessa lääkärikeskukseen voi olla samanaikaisesti, jos tehtävät ovat erilaiset. Esimerkiksi hallinnollisiin tehtäviin liittyvä työsuhde ja vastaanottotyö ammatinharjoittajana, ainakin yhtiömuotoisena ammatinharjoittajana onnistuu. Mahdollisesti ammatinharjoittajanakin, mutta siitä en ole aivan varma. Vaaranpaikka on myös, jos siirtyy työsuhteesta yrittäjäksi samassa lääkärikeskuksessa. Verottaja voi katsoa, että siinä yritetään kiertää työsuhteen ehtoja.

Aloittavalla yrityksellä on aina riski, että verottaja katsoo, että yritystoiminnan ehdot eivät täyty. Silloin se voi ohittaa yrityksen ja verottaa henkilöä. Tähän vaikuttaa työntekijöiden määrä, arvio yrittäjäriskistä ja toimeksiantojen määrä. Tämä siis koskee yhtiömuotoista ammatinharjoittamista. Pitäisin tätä riskiä kuitenkin tänä päivänä varsin vähäisenä.

Toimilupa on arvonlisäverottomuuden tunnusmerkki

Toimilupaan liittyy erityisiä riskejä, joita ei yleisesti ole tiedostettu. Toimilupahan on AVI:n tai Valviran myöntämä, kuten edellä tuli esille. Nyt korona-aikana on ainakin joiltakin Aluehallintovirastoilta tullut tietoa, että se hyväksyisi toiminnan tilapäisesti myös toimipisteessä, johon ei ole toimilupaa. Lisäksi on olemassa malleja, joissa ammatinharjoittaja tai yhtiömuotoinen ammatinharjoittaja työskentelee lääkärikeskuksen toisessa toimipisteessä lääkärikeskuksen lukuun tai puolesta. Siis ilman, että yrityksellä itsellään on toimilupaa ko. toimipisteeseen. Tähän huhujen mukaan Valvira on näyttänyt varovaista vihreää valoa.

Tässä yhteydessä helposti unohtuu, että Valviran tai AVI:n myöntämä toimilupa on toinen puolisko ammatinharjoittamisen viranomaissuhteissa. Verottaja pitää arvonlisäverottomana terveyspalveluna vain sellaista toimintaa, jolla on AVI:n tai Valviran myöntämä toimilupa. Jos toimilupaa ei ole, on toimintaa pidettävä arvonlisäverollisena. Tämän vuoksi ilman verottajan ennakkopäätöstä toimiluvattoman toiminnan arvonlisäverottomuudesta, en suosittele toimimaan ilman omaa toimilupaa, vaikka AVI sitä suosittelisi. Sillä kun ei ole valtuuksia puhua verottajan puolesta.

Osakkuusyhtiöt kiinnostavat verottajaa

Vielä lopuksi pari sanaa osakkuusyhtiömuotoisesta ammatinharjoittamisesta. Näitä palveluja tarjoaa useampikin yritys. Niissä on erilaisia järjestelyjä, kuten eri osakesarjoja, joiden tarkoituksena on jakaa yrityksen tulosta ammatinharjoittajan tekemän laskutuksen suhteessa. Näiden kohdalla verottaja on kärkkäänä ja kaivaa jokaisen kiven ja kannon, jotta niitä ei tarvitsisi hyväksyä. Viimeisin verottajan miljoonamätkäytys tältä osin onkin tältä vuodelta. Osakkuusyhtiöt varmasti ovat hyvä tapa toimia ja helpottavat ammatinharjoittamista siltä osin, kun on kysymys kirjanpidollisista ja talouden hallintaan liittyvistä asioista. Vaaranpaikka näyttää muodostuvan silloin, kun järjestelyt ovat kovin monimutkaisia ja verottajalle voi syntyä ajatus, että järjestelyiden tarkoitus on pienentää verojen maksua. Niiden kohdalla ammatinharjoittajan kannattaa olla tarkkana.

Pasi Kurtti,
yleislääketieteen erikoislääkäri,
yrittäjä

Sinua voisivat kiinnostaa myös nämä julkaisut:

Jokainen työpaikka on tarinan arvoinen

Miten minusta tuli lääkäri ja yrittäjä

MediMatcher yhdenvertaista työnhakua

MediMatcher on terveysalan ammattilaisten suunnittelema helppokäyttöinen hakusovellus, joka mahdollistaa työpaikkojen ja toimipisteiden hakemisen ammattitaitosi ja työtoiveidesi mukaan. MediMatcherin avulla työnhakijat ja työnantajat pystyvät selaamaan toistensa profiileja anonyymisti sekä ottaa suoraan yhteyttä toisiinsa kiinnostuksen herättyä.
Lue, kuinka luoda profiili työnantajana tai työnhakijana ja aloita MediMatcherointi jo tänään!