Millaista on työ psykiatrina?

Psykiatrin urasta haaveileville edessä on ensin lääketieteen lisensiaatin kuusi vuotta kestävä tutkinto, jonka jälkeen voi aloittaa erikoistumisen Psykiatrian erikoislääkäriksi.

Psykiatrin urasta haaveileville edessä on ensin lääketieteen lisensiaatin kuusi vuotta kestävä tutkinto, jonka jälkeen voi aloittaa erikoistumisen Psykiatrian erikoislääkäriksi. Vieraskynässämme on yksityislääkärinä ja psykoterapeuttina toimiva ”Psykiatri X”, joka kertoo kokemuksia uraltaan.

”Aloittaessani uraa olin ollut kandina töissä jo Helsingissä Hesperian sairaalassa (nykyinen HYKS Psykiatriakeskus) ja Oulussa mielenterveystoimistossa. Ala tuntui omalta ja aloitin erikoistumisen Psykiatrian erikoislääkäriksi.

Psykiatrina voi erikoistua vielä eteenpäin esimerkiksi vanhuspsykiatriaan, nuorisopsykiatriaan tai oikeuspsykiatriaan.

Verrattuna muiden lääkärien työnkuvaan, psykiatrin työ on mielenterveystyötä eli verbaalisesti ja omalla päällä tehtävää. Toimenpiteitä ei oikeastaan ole lainkaan. Psykoterapeutiksi kouluttautuminen laajentaa työnkuvaa huomattavasti. Koulutus tuo ”filosofisempaa” näkökantaa työhön ja se usein psykiatriaan suuntautuvilla tausta-ajatuksena onkin.

Psykiatrin työtä voi tehdä sairaaloissa, poliklinikoilla, mielenterveystoimistoissa, terveyskeskuksissa, tutkimusapurahoilla, kuntoutuslaitoksissa, työterveyslaitoksilla, yksityislääkärinä, omalla vastaanotolla… vaihtoehtoja siis riittää. Työllisyystilanne on hyvä, pula tekijöistä on ollut jatkuvaa koko ajan yli 30-vuotisen työurani ajan.

Teen työajastani puolet psykoterapiaa ja puolet yleispsykiatrista vastaanottoa. Yksityislääkärin työssä minulla käy eniten työikäisiä ja jonkin verran eläkeikäisiä ihmisiä. Yleisimpiä potilaita ovat vuosia jatkuneet ahdistus – ja masennusoireet eri taustoilla, traumoista toipuvat sekä persoonallisuuden korostumat. Julkisella puolella yleistä on invalidisoivat masennukset, traumatisoituminen ja psykoosit.

Mielestäni psykiatriksi sopii parhaiten henkilö, jolla on kiinnostusta ihmisluonteeseen. Koska Psykiatrialla voi suuntautua niin moneen suuntaan, että jokaiselle löytyy jotakin. Kivointa työssä on onnistuminen, erityisesti se, kun ihminen toipuu ja alkaa ajatella rakentavasti omaa jatkoaan. Raskainta on vaikeat psykoterapiaprosessin vaiheet, jotka vasta pitkän ajan kuluttua lähtevät aukenemaan. ”