Mitä rekrytointi maksaa?
Messut, ilmoitukset, rekrytointipalvelu, headhunting... Rekrytointi on kallista ja riippuvaista ulkoisista toimijoista.
Uusi työntekijä tulee aina jostakin. Jostain on syntynyt impulssi hakeutua juuri tiettyyn tehtävään ja juuri siihen paikkaan. Yleensä prosessi on pitkä, jolloin prosessin aloittanut impulssi jää usein tunnistamatta. Joudumme entistä enemmän aktiivisesti etsimään työntekijöitä, ja aktiivisuus maksaa.
Tässä käymme läpi muutamia rekrytointitapoja ja niiden kustannuksia.
Ammattimessut, kuten sairaanhoitajapäivät, lähihoitajapäivät ja lääkäripäivät ovat perinteinen rekrytointikanava. Tehokas messuille osallistuminen on vaativa tehtävä.
On mietittävä viesti, jota messuilla tuo esille. Valittava messuille osallistuvat henkilöt ja perehdytettävä heidät tehtävään. Valittu viesti pitää olla kaikkien sisäistämä. Pitää varata messuosasto, pienin ei riitä. Lisäksi on valmistettava näyttelyosasto. Näyttelyosastolle pitää tehdä materiaalit, tekstit ja kuvat. Arvonta tai kilpailu on välttämätön ja siihen pitää miettiä palkinto. Täytyy valita, millä perusteella palkinnon voittaa, sekä mietittävä, miten se toimitetaan voittajalle.
Näyttelyosastolla toimiminen on vaativaa. Henkilöstön pitää olla aktiivinen. Ohikulkijoita tulee ”vetää” käytävältä osastolle, ja tehdä se mukavalla tavalla! Tämä on pitemmän päälle raskasta ja usein unohtuu. Herkästi sitä nojailee tiskiin ja toivoo, että joku tuttu tulisi morjestamaan.
Messujen jälkeen tehdään varsinainen työ. Arvonnassa saadut lipukkeet pitää käydä läpi. Yhteystiedot täytyy luokitella, kirjata tiedostoon sekä kontaktoida uudelleen. Käytännössä tämä tarkoittaa, että kaikki yhteystiedot on soitettava läpi. Myös tämä on helppo unohtaa. On muita kiireitä.
Messujen kulut muodostuvat näyttelyosaston vuokrasta ja rakentamisesta, mainostoimiston kuluista, henkilöstön palkoista, sekä matka- ja majoituskuluista. Käytännössä 2-3 päivän rupeaman kustannus on helposti 5000 – 10000 €. Lisäksi messuilla olleen oman henkilöstön osalta tietysti on huomioitava vaihtoehtoiskustannus eli menetetty tuotanto.
Messuilta saa kokemuksemme mukaan 300–500 kontaktia. Siis arvontaan osallistunutta henkilöä. Tätä ei tietysti juuri nyt tarvitse murehtia. Koronan vuoksi nämä tapahtumat on peruttu. Messujen asema tulevaisuudessa on iso kysymysmerkki
Lehti-ilmoitus terveys- ja hoitoalan ammattilehdessä maksaa paljon. Esimerkkinä voisi olla ¼ sivun ilmoitus, joka mielestäni on minimikoko ylipäätänsä näkyäkseen. Lääkärilehdessä, TEHY-lehdessä ja Super-lehdessä hintahaarukka on 1400 € – 1900 € ilmoitusta kohden. Tähän lisäksi tulevat ilmoitusaineiston tekemiseen liittyvät kulut. Tekstin tekeminen ja kuvat maksavat.
Kysymyksessä on tietenkin yksittäinen, kertaluontoinen ilmoitus. Sopiva henkilö havaitsee sen tai on havaitsematta. Lisäksi lehti-ilmoituksiin mahtuva informaatio on hyvin vähäinen, minkä vuoksi ne yleensä ovatkin tyyliä ” Tulee mukaan mukavaan porukkaan…”. Lehti-ilmoitusten asema lienee vähenemässä voimakkaasti digitalisaation vuoksi.
Vuokralääkäreitä on aiemmin käytetty kohtalaisen paljon. Yleensä tähän on päädytty viimeisenä vaihtoehtona. Silloin kun muuta ratkaisua ei ole ollut.
Vuokralääkärin tai -hoitajan hinta on yksinkertainen. Ostajan ei tarvitse miettiä työntekijälle maksettavaa palkkaa tai muita kuluja. On vain hinta, esimerkiksi tuntihinta. Rekrytoinnin kulut tässä on sisällytetty hintaan. Toimeksiantaja ei pysty vaikuttamaa vuokrahenkilöön. On otettava se, joka tarjotaan. Eräästä hyväksytystä tarjouksesta voi saada hinnan osviittaa lääkäreiden osalta: lääketieteen kandidaatti 98€/h ja lääketieteen lisensiaatti 105€/h.
Vuokrahenkilöstön käyttäminen on vähenemässä. Ongelmaksi koetaan sitouttaminen tehtäviin. Lisäksi helposti syntyy eriarvoisuuden kokemuksia ”oman” ja vuokrahenkilöstön välillä.
Muutama vuosi sitten terveys- ja hoitoalalle syntyi rekrytointipalveluja. Yritykset keräävät ja pitävät rekisteriä alan työntekijöistä. Toimeksiannon perusteella henkilöstöä sitten tarjotaan asiakkaiden tehtäviin. Asiakas ei voi vaikuttaa siihen, kenelle hänen toimipisteensä tehtävää tarjotaan. Tässäkin tilanteessa on vain otettava se työntekijä, jota tarjotaan. Rekisteri alan työntekijöistä on ainoastaan rekrytointiyrityksen omassa käytössä.
Rekrytointiyritys valitsee henkilöitä asiakkailleen omista tarpeistaan lähtien. Eri asiakkailla voi olla erilaisia sopimuksia ja velvoitteita. Voi jopa olla, että rekrytointiyrityksen omistajilla on omaa palveluntuotantotoimintaa. Tällöin tietysti rekrytointiyrityksen oma palveluntuotantotoiminta on rekrytoinnissa ykkösprioriteetti.
Rekrytointipalvelu hinnoitellaan työsuhteen keston mukaan. Esimerkiksi lääkäristä palkkio voi olla 1200 – 1500 € euroa kuukaudessa. Näin vuoden rekrytointikustannus olisi 15 000 -18 000 € työntekijää kohden.
Headhunting näyttää tulleen myös terveys- ja hoitoalalle. Headhunterille tehdään toimeksianto etsiä sopiva henkilö asiakkaan tehtävään. Toimeksiantaja määrittelee henkilöltä edellytettävät perusvaatimukset. Headhuntingia käytetään erityisesti ylemmän johdon rekrytoimiseen, mutta myös ylilääkäreitä näytetään nykyisin etsittävän tällä tavalla.
Toimeksiannon jälkeen headhunter etsii verkostoistaan sopivia henkilöitä. Headhunter lähestyy ihmisiä ensin yleisluontoisella tiedustelulla kiinnostuksesta kyseisen tyyppiseen tehtävään. Toimeksiantajaa ei tässä vaiheessa paljasteta.
Toimeksiantoon sopivien henkilöiden löydyttyä headhunter haastattelee heidät ja esittelee toimeksiantajalle potentiaalisimmat ehdokkaat. Headhunter kertoo ehdokkaalle toimeksiantajan siinä vaiheessa, kun toimeksiantaja on valinnut henkilön etenemään toimeksiantajan haastatteluun. Lopuksi toimeksiantaja oman prosessinsa mukaisesti tekee valinnan rekrytoitavasta työntekijästä.
Headhuntingin kautta toimeksiantaja pääsee hyötymään headhunterin kontaktiverkostosta. Tämä verkosto on palvelun ydin. Se ei kuitenkaan ole suoraan toimeksiantajan käytössä, vaan headhunter valikoi ja tarjoaa toimeksiantajalle tästä joukosta sopivimmaksi katsovansa henkilöt. Toimeksiantajalle tarjotaan ns. ”Avaimet käteen” -palvelua, joka vaatii paljon työtä oikean henkilön löytämiseksi. Palkkio headhuntigista on palkattavan henkilön vuoden palkkasumma eli käytännössä 80 000-150 000€.
On selkeää, että rekrytointiin kuluu tällä hetkellä yhä enemmän rahaa. Palveluita rekrytoinnin helpottamiseen on paljon. Tästä paljoudesta on haastavaa erottaa, millaiset palvelut ovat pitkällä aikavälillä kustannustehokkaita. Lisäksi on vaikeaa arvioida, millaiset palvelut johtavat parhaaseen mahdolliseen tulokseen rekrytoinnissa.
Työsuhteen syntyessä suoraan työnantajan ja työntekijän välille, ilman väliportaita, ovat rekrytoinnin kustannukset huomattavasti pienemmät. Lisäksi todennäköisyys löytää tehtävään parhaiten soveltuva henkilö kasvaa, kun suoraan työnantajan ulottuvilla on rajoittamaton määrä alan töitä etsiviä ammattilaisia.
Tällä asialla me olemme, ja pyrimme tarjoamaan aidosti toimivaa ratkaisua tilanteeseen. Kasvavat terveys- ja hyvinvointipalvelujen kulut ovat yhteinen asiamme.
Kokemukseni MediMatcherista – MediMatcher
Työnhakijat ovat somessa – miksei siis työpaikkailmoitus?
Tavalliset työntekijät ovat henkilöstön kivijalka
• • •
MediMatcher on työpaikkojen hakukone hoitajille ja lääkäreille. Luo tunnus tästä!
