Tavalliset työntekijät ovat henkilöstön kivijalka

Itseohjautuvuuden trendi työyhteisöissä alkaa olla ohi – ja hyvä niin.

Todellisuudessa itseohjautuminen on sitä, että työntekijä jää vaille riittävää esimiehen tukea. Vain harva työntekijä kestää sen tuomat paineet: On ponnisteltava yksin kohti deadlinea ja työtilan modernit ratkaisut voivat olla sitä, että ei pysty keskittymään työhönsä ympärillä olevien häiriötekijöiden kuten työvuorosuunnittelun tai uusien teknologisten järjestelmien vuoksi.

Oma kokemukseni kansalaisena ja työterveyslääkärinä on, että tavalliset työntekijät ovat tärkeimpiä. Tavalliset ihmiset pyörittävät tätä maata. Kaikki työntekijät haluavat tehdä työnsä hyvin. Suurinta osaa ihmisistä ei kuitenkaan kiinnosta nouseva ura ja niin sanotusti ylöspäin ponnistelu. Tärkeää on, että saa tulla työhön sovittuna aikana ja lähteä töistä, kun työaika loppuu. Ja siinä välissä saa rauhassa tehdä oman työnsä, joka on selkeästi määritelty.

Työyhteisöjen todellisuus on varsin arkinen. Näen työssäni joka päivä tämän tavallisen viestin. Kun työterveystarkastuksessa työntekijältä on kysytty työilmapiiristä, hän ilmoittaa sen lähes aina hyväksi. Pääsääntöisesti ihmiset viihtyvät työssään.

Työssä viihtyminen on ikään kuin luonnonlaki. Jos ei viihdy työssään, vaihtaa sitä niin kauan, että löytyy työpaikka, jossa viihtyy. Jokainen on yksilö ja se oma paikka löytyy yksilöllisesti. Hyvä työilmapiirin muodostuminen ei tarvitse sirkustemppuja. On tärkeää, että jokainen saa olla oma itsensä ja toteuttaa turvallisesti sitä omaa työrooliaan.

Uskon, että seuraava työelämän iso trendi on tavallisuuden arvostaminen. Tavalliset ihmiset loppupeleissä ovat kaikkein arvokkaimpia työntekijöitä. Kun supersuorittaja hyytyy, tavallinen työntekijä jatkaa tavalliseen arkiseen tapaansa.

Pasi Kurtti
yleislääketieteen erikoislääkäri, työterveyslääkäri
pasi.kurtti@medimatcher.fi