Laki hoitohenkilöstön minimimitoituksesta vanhusten ympärivuorokautisessa tehostetussa hoivassa on astunut voimaan 1.10.2020. Mitoitus alkaa luvusta 0,5 ja se nousee asteittain siten, että siirtymäajan päättyessä 1.4.2023 edellytetään vähintään 0,7 mitoitusta.
Samanaikaisesti meillä alkavat suuret ikäluokat tulla siihen ikään, että he todennäköisesti alkavat tarvita aiempaa enemmän tehostetun hoivan palveluja. On odotettavaa, että seuraavien vuosien aikana hoitohenkilöstön tarve lisääntyy kiihtyvällä vauhdilla. Perinteisenä keinona on tietysti alan koulutuksen lisääminen, mutta riittäkö se?
Ongelma on kansainvälinen. Britanniassa arvioidaan puuttuvan 44000 hoitajaa ja Kiinassa vähintään 640 000 sairaanhoitajaa. Väestömäärään suhteutettuna Suomen ja Britannian pula on samansuuruinen, eikä Kiinankaan luku siitä paljoa heitä. Mielenkiintoista sinänsä!
Tilanteen ovat analysoineet myös teknologiayritykset. Hoitotyön helpottamiseksi ja ihmisen työpanoksen vähentämiseksi on menossa monenlaisia hankkeita. Robotit ovat yksi niistä.
Uskoisitko, että robotti osaa jo ottaa laskimoverinäytteen kyynärtaipeesta? Kyllä se onnistuu. Robotti työntää verineulan noin 30 asteen kulmassa kyynärtaipeen laskimoon, oikeaoppisesti. Tätä edeltää erilaisten antureiden toiminta, konenäkö ja ultraääni tutkivat laskimoa. Toki ihminen valmistelee toimenpiteen, eikä se näytä säästävän ihmisen työpanosta tai aikaa. Pikemminkin päinvastoin. Lienee kuitenkin uskottavaa, että teknologia kehittyy tässäkin asiassa ja ennemmin tai myöhemmin tuo kone on apuna laskimoverinäytteen ottamisessa. Jäävätkö näytteen ottajien olkapääkivut historiaan, vai jääkö hän kokonaan vaille työtä?
Yksikertaisempana esimerkkinä voisi mainita apteekeissa arkipäiväisessä käytössä olevat varastoautomaatit. Ne ovat robotteja, jotka toimittavat varastosta lääkepakkauksen asiakaspalvelupisteeseen. Osa henkilöstön työstä on jäänyt pois ja koulutettu työntekijä voi keskittyä oleelliseen eikä käytä aikaansa tavaroiden hakemiseen.
Sairaaloissa on jo käytössä robotteja, jotka kuljettavat erilaisia tarvikkeita paikasta toiseen. Niitä voisi kuvata kuriireiksi tai elektronisiksi hoitokärryiksi. Uskon, että kunhan sellaisiin totutaan, niin käyttöä niille varmasti löytyy. Kantaminen ja työntäminen vähenevät. Työprosesseja täytynee muuttaa, jotta tästä lähetistä saa riittävän hyödyn irti.
Robotteja käytetään tehtävissä, jotka olisivat ihmisille vaarallisia. Käytössä on esimerkiksi hoito- ja potilashuoneiden desinfioimiseen käytettävä robotti. Se tuodaan huoneeseen, jossa se sitten voimakkailla ultraviolettisäteilypulsseilla desinfioi pinnat. Desinfioinnin aikana ihminen ei pysty oleskelemaan samassa tilassa.
Lähelle ihmisen roolia menevät erilaiset sosiaalisen kontaktin robotit. Ne pitävät seuraa vanhuksille, esimerkiksi dementiaa sairastaville. Ne pystyvät keskustelemaan tai niitä voi hoivata. Ne voivat näyttää ihmiseltä tai esimerkiksi koiralta. Ja ilmeisesti osa vanhuksista hyötyy niiden seurasta.
On aivan varmaa, että robotit muuttavat hoitotyötä merkittävästi ja myös muuttavat ihmisten tehtäviä ja toimenkuvia. Myös tarvittavien ihmisten lukumäärä vähenee. Olemme tässä kuitenkin niin alkuvaiheessa, että veikkaan suurten ikäluokkien ehtivän pois palvelujärjestelmämme piiristä, ennen kuin robotit tuovat merkittävän panoksen hoitotyöhön. Kuten kaikkein uusien teknologioiden kohdalla, yliarvioimme muutoksen nopeuden ja aliarvioimme sen vaikutuksen.
Tehtävien jako siis uudistuu. Toivottavasti vapautunutta ihmisresurssia käytetäänkin ihmiselle luonteenomaisiin tehtäviin, kuten läsnäoloon, keskusteluun ja hoivaan – tosin näitä tehtäviä varten on jo robotteja, kuten edellä kuvattiin.
Robottien valmistajat osaavat taatusti hinnoitella robottinsa asiakkaan maksukyvyn mukaan. Tämä tarkoittaa, että kussakin tehtävässä robotti tulee halvemmaksi kuin ihmisen käyttäminen siihen tehtävään, mutta vain hieman.
Usein käykin niin, että koneella tuotettu säästö kustannuksissa kuitenkin käytetään kulujen vähentämiseen, ei resurssien kohdentamiseen toisaalle. Toivottavasti ihmisen kosketukselle löytyy paikka hoitotyössä koneiden toimiessa apuvälineenä.
Lopuksi voisi sanoa, että muutos on pysyvää ja vauhtikin taitaa kiihtyä. Jotta lisääntyvään hoitajien tarpeeseen pystytään vastaamaan, täytyy edelleen käyttää vanhoja hyviä konsteja: kouluttaminen, rekrytointi sekä hyvän työnantajakuvan rakentaminen ja vaaliminen ovat edelleen tärkeitä. Ja voihan olla, että robotit työntekijän apuna saattavat olla tulevaisuudessa rekrytointivaltti.
Selailetko työpaikkoja sunnuntaipuhteena?
Kokemukseni MediMatcherista – MediMatcher
Unohdetaan sote hetkeksi ja kohdataan työnhakijat ihmisinä
• • •
MediMatcher on työpaikkojen hakukone hoitajille ja lääkäreille. Luo tunnus tästä!
